Säännöt
JÄSENYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PRH diaari 2024/814596Y
Kaksi vuosikokousta, hallitus 3 vuoden kausi ja erovuoroisuus
I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 §
NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE
1. Yhdistyksen nimi on Savonlinnan seudun Jyty ry ja sen kotipaikka on Savonlinna.
2. Yhdistys, jota näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistykseksi, kuuluu jäsenenä Ammattiliitto Jyty
ry:een (Fackförbundet Jyty rf), josta näissä säännöissä käytetään nimitystä Jyty. Lisäksi
jäsenyhdistys kuuluu jäsenenä siihen Jytyn sääntöjen 13 §:n tarkoittamaan alueeseen, jossa se
toimii. Jäsenyhdistyksen varsinaisina jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä kutsutaan jäseniksi.
3. Jäsenyhdistyksen toiminta-alueena on Savonlinna ja Enonkoski.
2 §
TARKOITUS JA TOIMINTA
Jäsenyhdistys toimii Jytyn paikallisyhdistyksenä, jonka tarkoituksena on koota toimialueensa
kuntien ja hyvinvointialueen työ- ja virkaehtosopimuksia soveltavien työnantajien sekä näiden
omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevat henkilöt sekä vastaavilla toimialoilla muiden
työnantajien palveluksessa olevat henkilöt ja yksittäisten yritysten palveluksessa olevat henkilöt ja
em. alojen oppilaitosten, lukioiden sekä yliopistojen päätoimiset opiskelijat yhteiseen
ammattijärjestöön, ja siten
1) valvoa jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja,
2) vaikuttaa jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä
3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi jäsenyhdistys
1) käy paikallisneuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen,
työympäristön ja työolosuhteiden parantamisesta, tekee näitä koskevia esityksiä, antaa lausuntoja
ja ryhtyy muihin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin jäsentensä asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja
tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa,
2) edistää 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden järjestäytymistä Jytyn jäsenyhdistyksiin,
3) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa jäsenyhdistyksen ja
Jytyn tarkoitusperiä selvittävää tiedotustoimintaa sekä jäsenten neuvontaa jäsenten
edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä,
4) pitää yhteyttä muihin Jytyn jäsenyhdistyksiin,
5) edustaa jäseniään yhteisissä asioissa,
6) järjestää jäsenilleen tilaisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen, virkistykseen ja liikuntaan sekä
7) edistää hyviä neuvottelusuhteita jäsentensä työnantajiin.4 §
1. Jäsenyhdistys voi tarkoituksensa toteuttamiseksi olla yhteistoiminnassa muiden
ammattijärjestöjen kanssa.
2. Jäsenyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
3. Jäsenyhdistyksen kieli on suomi.
4. Toimintansa tukemiseksi jäsenyhdistys voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja
juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja
osakkeita.
5 §
JÄSENET
1. Jäseneksi voi liittyä jokainen 2 §:ssä tarkoitettu henkilö. Jäsenten hyväksymismenettelystä ja
hyväksymisen edellytyksistä päättää hallitus Jytyn liittovaltuuston hyväksymien
järjestäytymisperiaatteiden ja Jytyn liittohallituksen antamien ohjeiden mukaan.
2. Liittymislomake Jytyn jäsenyhdistyksen ja Työttömyyskassa Aarian jäseneksi on täytettävä
asianmukaisesti ja toimitettava Jytyyn.
3. Jos jäsenyhdistys vastaanottaa liittymislomakkeen tai muun jäsenrekisteritietojen
muutosilmoituksen, se on toimitettava viipymättä Jytylle.
4. Uudelle jäsenelle on määrättävä jäsenyyden alkamispäivä, joka on pääsääntöisesti se päivä,
jolloin yhdistyksen edustaja on vastaanottanut hakemuksen, aikaisintaan kuitenkin
hakemuspäivä.
5. Liittyessään jäseneksi henkilö liittyy samalla Työttömyyskassa Aariaan, mikäli siihen ei
työttömyyskassan sääntöjen tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain ja asetuksen
nojalla ole estettä tai kieltäytymisperustetta tai mikäli jäseneksi liittyvä ei nimenomaan kieltäydy
kassan jäsenyydestä.
6. Liittymällä jäseneksi henkilö sitoutuu noudattamaan Jytyn ja jäsenyhdistyksen sääntöjä ja niiden
toimielinten päätöksiä. Jäsenyhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua
jäsenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka huomattavassa
määrin on edistänyt jäsenyhdistyksen toimintaa. Jytyn kunniapuheenjohtajaksi tai
kunniajäseneksi valitun jäsenensä kutsuu jäsenyhdistyksen kokous myös jäsenyhdistyksen
kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi.
7. Opiskelijajäsenet
Opiskelijat voivat liittyä yhdistyksen opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäsenet ovat vaalikelpoisia Jytyn
toimielimiin, ja heillä on kokouksissa ääni-, läsnäolo-, ja puheoikeus.
6 §VAPAAJÄSENET
1. Jytyn jäsenmaksua ei maksa sellainen jäsen, joka on anonut vapautusta
jäsenmaksuvelvollisuudesta ennen 1.1.2005 (vapaajäsen).
2. Jytyn kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
7 §
KANNATUSJÄSENET
1. Jäsen, joka jää eläkkeelle 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi edelleen kuulua
jäsenyhdistykseen kannatusjäsenenä. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta eikä
vaalikelpoisuutta Jytyn toimielimiin. Kannatusjäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
2. Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä muitakin 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksessa
olleita henkilöitä.
8 §
JÄSENMAKSUT
1. Jäsenen tulee suorittaa palkanmaksukauden ennakonpidätyksen alaisesta palkasta laskettavaa,
Jytyn liittovaltuuston päätöksen mukaista prosentuaalista Jytyn jäsenmaksua, joka sisältää
liittojäsenmaksun ja jäsenmaksun palautusosuuden jäsenyhdistykselle. Jäsenmaksu 5 §:ssä
tarkoitetulle työttömyyskassalle suoritetaan prosentuaaliseen liittojäsenmaksuun sisältyvänä, näin
kerätyistä varoista sitä jäseneltä erikseen perimättä.
2. Työttömyyskassan maksamasta etuudesta peritään prosentuaalinen jäsenmaksu. Jäsen on
velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle työttömyyden alkamisesta.
3. Lisäksi jäsenen tulee suorittaa Jytylle mahdollista ylimääräistä jäsenmaksua sen mukaan kuin
Jytyn sääntöjen 12 §:ssä on määrätty.
4. Kannatusjäsenet suorittavat jäsenyhdistykselle euromääräisen kannatusjäsenmaksun, jonka
vähimmäismäärästä päättää kalenterivuosittain liittovaltuusto.
5. Jäsen, joka määräaikaisesti vähintään kuukauden ajaksi on jäänyt vaille palkkaa palkattoman
virkavapauden / työloman, opiskelun, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden
vuoksi, on adoption tai lapsensa syntymän / hoidon takia perhevapaalla tai hoitovapaalla tai
jäänyt vaille ansiosidonnaista työttömyyskassan maksamaa etuutta, on oikeutettu määräaikaisesti
vapautumaan 1 momentissa tarkoitetusta jäsenmaksuvelvollisuudesta säilyttäen jäsenyytensä
jäsenyhdistyksessä ja työttömyyskassassa ilmoittamalla asiasta yhdistyksen edustajalle tai liiton
jäsenrekisteriin. Vapautus voi kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan. Jäsenen on tällöin
suoritettava prosentuaalisen jäsenmaksun sijasta liittovaltuuston päättämää euromääräistä
jäsenmaksua.
6. Asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta suorittavalla ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
7. Liittovaltuusto päättää vuosittain euromääräisen opiskelijajäsenmaksun, joka peritään
päätoimiselta opiskelijalta kaksi kertaa vuodessa. Mikäli opiskelijajäsen työskentelee
työttömyysturvalain työssäoloehdon mukaisesti, maksaa hän siltä ajalta prosentuaalista Jytyn
jäsenmaksua. Liittovaltuusto voi vapauttaa opiskelijajäsenet jäsenmaksuvelvollisuudesta.
8. Jäsenen tulee säännöllisesti sääntöjen ja päätösten mukaan suorittaa jäsenmaksuvelvollisuutensa.
Jäsenmaksu on suoritettava neljän kuukauden kuluessa palkanmaksukuukauden päättymisestä.
Mikäli jäsenellä - hänen täyttäessään muut 10 §:ssä tarkoitettujen etujen saamiseksi tai
äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden säilyttämiseksi asetetut edellytykset - on maksamatta
erääntynyttä jäsenmaksua neljältä (4) kuukaudelta hän menettää oikeutensa näihin etuihin.
9 §
JÄSENEN MUUT VELVOLLISUUDET
Jäsenen tulee
1) ilmoittaa Jytylle jäsenrekisteritiedoissaan tapahtuneet muutokset,
2) ilmoittaa jäsenyhdistykselle ja Jytylle luottamuksellisesti kaikki ne tiedot tehtävistään,
palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan taikka niiden muutoksista, joita
jäsenyhdistyksen hallitus tai Jytyn liittohallitus katsoo tarvittavan Jytyn tarkoitusperien
saavuttamiseksi,
3) havaitessaan, ettei hänen palkkauksessaan ja muissa palvelussuhteen ehdoissaan noudateta Jytyä
ja jäseniä sitovia sopimuksia, ottaa yhteys luottamusmieheen oikaisun saamiseksi sekä
4) pyrkiä omalta osaltaan ylläpitämään hyvää yhteishenkeä viranhaltijain, toimihenkilöiden ja
työntekijöiden ja muiden palkansaajaryhmien keskuudessa.
10 §
JÄSENEN OIKEUDET
Jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu
1) saamaan Jytyltä ja jäsenyhdistykseltä neuvoja ja tukea kaikissa palkkaustaan ja palvelusuhteensa
ehtoja koskevissa asioissa,
2) mikäli hän on 5 §:ssä tarkoitetun työttömyyskassan jäsen, saamaan työttömyyskassasta etuutta,
3) saamaan Jytyn sääntöjen ja päätösten mukaisesti taloudellista tukea Jytyltä,
4) oltuaan vähintään kuusi (6) kuukautta tai Jytyn liittohallituksen harkinnasta lyhyemmänkin ajan
yhtäjaksoisesti jäsenenä saamaan Jytyltä oikeusapua hänen jäsenyytensä perusteena olevasta
palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan Jytyssä tai jäsenyhdistyksessä aiheutuvien ongelmien
ratkaisemiseksi Jytyn sääntöjen 29 §:n mukaisesti,
5) hyödyntämään kaikkia muita Jytyn jäsenetuja.
11 §
EROAMINEN JA EROTTAMINEN
1. Jäsen, joka haluaa erota jäsenyhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti yhdistyksen
edustajalle taikka jäsenyhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.
2. 3. 4. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa
maksamatta 8 §:n 8 momentissa määrätyssä ajassa. Aloitteen erottamisesta voi tehdä myös Jyty.
Hallitus voi erottaa jäsenen jäsenyhdistyksestä, jos hän eroaa 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan
palveluksesta joutumatta eläkkeelle tai jäämättä työttömäksi taikka jos hän toimii vastoin
jäsenyhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä tai muutoin laiminlyö velvoituksensa jäsenyhdistystä
tai Jytyä kohtaan.
Erotettu jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä jäsenyhdistyksen kokoukseen antamalla
hallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun
erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa jäsenyhdistyksen
kokouksessa. Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki luottamustehtävänsä ja oikeutensa
jäsenyhdistyksen omaisuuteen. Eronneen jäsenen jäsenyys päättyy ilmoituskuukauden lopussa.
Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa,
että muutosta ei haeta määräajan kuluessa. Jäsenyhdistyksestä erotettu voidaan ottaa jälleen
jäseneksi hallituksen määräämin ehdoin.
Siirtyessään välittömästi toiseen jäsenyhdistykseen säilyttää jäsen jäsenetunsa Jytyssä, mikäli
hän ilmoittautuu sen jäseneksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa eroamisesta.
Eroamisilmoitukseksi riittää muutosilmoitus Jytyn jäsenrekisteriin uuden jäsenyhdistyksen
jäsenyydestä.
II PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO
12 §
TOIMIELIMET
Päätäntävaltaa jäsenyhdistyksessä käyttää jäsenyhdistyksen kokous ja jäsenyhdistyksen asioita
hoitaa hallitus.
13 §
KOKOUKSET
1. Jäsenyhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous.
2. Lisäksi jäsenyhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen tarvittaessa hallituksen kutsusta
tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten
hallitukselta kirjallisesti pyytää.
3. Kokouskutsu, jossa on mainittava tärkeimmät käsiteltävät asiat, toimitetaan lähettämällä jäsenille
kirjallinen tai niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa hallitukselle,
sähköpostitse toimitettu kutsu, tai ilmoittamalla kokouksesta lehti-ilmoituksella tai työpaikoilla
levitettävällä monisteella tai yhdistyksen kotisivuilla vähintään seitsemän (7) päivää ennen
kokousta, kun on kysymys sääntömääräisen kokouksen koollekutsumisesta, ja vähintään kolme
(3) päivää ennen kokousta, kun on kysymys ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta.
4. Varsinaiseen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen
kokousta, tai kokous voidaan järjestää ilman kokouspaikkaa kokonaan etäkokouksena.
5. Kokouskutsussa on mainittava, onko etäosallistuminen kokouksessa mahdollista, tai järjestäänkö
kokous kokonaan etäkokouksena. Kokouskutsussa on mainittava etäosallistumisen tai kokonaan
etäkokouksena järjestettävän kokouksen tekninen toteuttamistapa.
6. Milloin jäsen haluaa varsinaisessa kokouksessa käsiteltäväksi jonkin erityisen asian, lähettäköön
siitä kirjallisen aloitteen, mikäli mahdollista, päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään
kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
7. Kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöksistä muuta johdu, se
mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat
valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
8. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka tarkastamista suorittamaan valitaan pöytäkirjan
tarkastajat. Kiireellisessä tapauksessa voidaan päätös ja pöytäkirja sen osalta tarkastaa
samassakin kokouksessa.
14 §
KEVÄTKOKOUS
Kevätkokous, jonka tarkemman ajan ja paikan hallitus määrää, pidetään vuosittain ennen toukokuun
31. päivää ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1) käsitellään hallituksen antama edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään toimenpiteistä,
joihin kertomus antaa aihetta,
2) käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien / tilintarkastajien lausunto,
vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille
tilivelvollisille,
3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai mahdollisen tappion peittämisestä,
4) päätetään, miten kokouskutsut julkaistaan huomioon ottaen 13 §:n määräykset,
5) valitaan tarvittaessa jäsenyhdistyksen edustajat ja riittävä määrä varaedustajia Jytyn sen
vaalipiirin kokoukseen, johon yhdistys kuuluu,
6) käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen vastaukset niihin sekä
7) päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n säännökset.
15 §
SYYSKOKOUS
Syyskokous, jonka tarkemman ajan ja paikan hallitus määrää, pidetään vuosittain syys-joulukuussa
ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1) päätetään, käyttääkö jäsenyhdistys liiton sääntöjen 12 §:n mukaista mahdollisuutta
korkeampaan jäsenmaksuun, päätetään kannatusjäsenmaksun suuruudesta ja vahvistetaan
jäsenmaksut seuraavaksi kalenterivuodeksi ottaen huomioon 8 §:n säännökset,2) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä toiminnantarkastajien / tilintarkastajien
tai sekä muiden luottamustehtävien mahdolliset palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet
seuraavalle kalenterivuodelle,
3) vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio sekä toimintasuunnitelma,
4) valitaan hallituksen puheenjohtaja,
5) vahvistetaan hallituksen jäsenmäärä ja päätetään ovatko hallituksen varajäsenet yleis- vai
henkilökohtaisia varajäseniä. Mikäli valitaan yleisvarajäseniä, määritellään missä järjestyksessä
he toimivat äänivaltaisena varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä,
6) 7) valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle sekä varajäsenet,
valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja tai yksi tilintarkastaja ja yksi
varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastuslaissa tarkoitettu
tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita.
8) valitaan tarvittaessa jäsenyhdistyksen edustajat ja riittävä määrä varaedustajia Jytyn sen
vaalipiirin kokoukseen, johon yhdistys kuuluu,
9) käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen vastaukset niihin sekä
10) päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista huomion ottaen yhdistyslain 24 §:n säännökset.
16 §
HALLITUS
1. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme (3) enintään 15 muuta varsinaista
jäsentä, joilla viimeksi mainituilla tulee olla varajäsen. Varajäsenet voivat olla henkilökohtaisia
varajäseniä tai yleisvarajäseniä. Yleisvarajäseniä valitaan vähintään kolme (3) ja enintään 15.
Puheenjohtaja valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen varsinaiset jäsenet ja
varajäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Heistä kolmasosa (1/3) on vuosittain
erovuorossa, ensin arvalla ja sitten vuorollaan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain
tammikuussa varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin,
jäsenasiainhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
2. Hallituksen jäseniä valittaessa on otettava huomioon, että 2 §:ssä mainittujen työnantajien eri
henkilökunnista sekä eri ammattiryhmistä, mikäli mahdollista, valitaan jäseniä hallitukseen.
3. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja
on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet
hallituksen muista jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt
saapumasta kokoukseen kutsukoon hän henkilökohtaisen varajäsenensä tai seuraavana
järjestyksessä olevan yleisvarajäsenen kokoukseen.
4. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä
annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja
ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä
tasan ratkaisee arpa.
5. Hallituksen kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja tai siitä erikseen päätettäessä laajempi
selostuspöytäkirja. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä hallituksen
itsensä hyväksyttävä tai kahden pöytäkirjantarkastajan tarkastettava.
17 §HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Jäsenyhdistyksen hallitus
1) johtaa jäsenyhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja jäsenyhdistyksen kokousten päätösten
mukaisesti,
2) hoitaa jäsenyhdistyksen omaisuutta ja päättää sen rahavarojen käytöstä ottamalla huomioon
sääntöjen määräykset ja jäsenyhdistyksen kokousten antamat ohjeet,
3) ottaa palvelukseen ja vapauttaa jäsenyhdistyksen tarvitseman henkilökunnan sekä päättää sen
palkkauksesta talousarvion rajoissa,
4) päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä sekä jäsenten
erottamisesta,
5) huolehtii luottamusmiesten sopimuksen mukaisesta asettamisesta työpaikoille, valvoo heidän
toimintaansa ja avustaa heitä työ- ja virkasuhdeasiain hoidossa,
6) 7) 8) 9) päättää paikallisneuvottelujen käynnistämisestä ja nimeää neuvottelijat,
päättää paikallisten virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä,
huolehtii siitä, että jäsenyhdistyksen edustajat tulevat nimetyiksi yhteistoimintaorganisaatioihin,
valitsee keskuudestaan tarvittaessa työvaliokunnan jäsenet ja vahvistaa sen toiminnalle
ohjesäännön,
10) huolehtii siitä, että jäsenyhdistys täyttää Jytyn sille asettamat tehtävät ja velvoitteet, erityisesti
Jytyn sääntöjen 15 §:n mukaiset velvollisuudet,
11) huolehtii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta kalenterivuosittain,
12) laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaa kalenterivuotta varten sekä tekee
esityksen syyskokoukselle käytettävistä jäsenmaksuista ottaen huomioon 8 §:n säännökset,
13) asettaa tarvittaessa määrättyä tehtävää varten toimikuntia sekä
14) käsittelee kaikki jäsenten jäsenyhdistyksen kokoukselle tekemät aloitteet sekä antaa niistä
lausuntonsa.
III ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
18 §
NIMEN KIRJOITTAMINEN
Jäsenyhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun
hallituksen varsinaisen jäsenen tai hallituksen nimenkirjoittajaksi määräämän jäsenyhdistyksen
toimihenkilön kanssa.
19 §
TILIEN PÄÄTTÄMINEN
Jäsenyhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on
luovutettava viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta toiminnantarkastajalle / tilintarkastajalle,
joiden tulee toimittamastaan tarkastuksesta antaa kevätkokoukselle osoitettu lausuntonsa
hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen kevätkokousta.
20 §
YHDYSHENKILÖT1. 2. Hallitus voi asettaa 2 §:ssä mainittujen työnantajien eri virastoihin ja laitoksiin tai oppilaitoksiin
jäsenyhdistykselle yhdyshenkilöitä.
Yhdyshenkilön tulee toimialueellaan toimia jäsenyhdistyksen ja Jytyn tarkoitusperien
tunnetuksi tekemiseksi, toimittaa hallituksen tiedonannot jäsenille sekä huolehtia siitä, että
jäsenet pyytäessään saavat tietoja jäsenyhdistyksen ja Jytyn toiminnasta.
21 §
ALAOSASTOT
Jäsenyhdistys voi muodostaa toimialueelleen hallituksen ohjauksen ja valvonnan alaisena toimivia
rekisteröimättömiä alaosastoja, joiden säännöt hallitus hyväksyy. Yhdistyksen kokous määrää
alaosastojen toiminta-alueen ja lukumäärän. Jytylle on tehtävä ilmoitus alaosastojen perustamisesta.
22 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
1. Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia jäsenyhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa
on siitä ollut maininta ja jos vähintään kaksikolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on muutoksen
kannalla.
2. Jäsenyhdistyksen on, halutessaan poiketa Jytyn liittovaltuuston hyväksymästä mallisäännöstä,
alistettava sääntömuutosasia Jytyn toimielinten ratkaistavaksi Jytyn sääntöjen 7 §:n mukaan.
23 §
YHDISTYKSEN EROAMINEN LIITOSTA
Päätös liitosta eroamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä jäsenyhdistyksen kokouksessa
vähintään neljäviidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa.
Kokousten väliajan on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.
24 §
JÄSENYHDISTYKSEN PURKAMINEN TAI LAKKAUTTAMINEN
1. Jäsenyhdistys ei saa päättää purkautumisestaan ilmoittamatta asiasta Jytyn liittohallitukselle.
2. Jos jäsenyhdistys purkautuu, on sen jäljelle jääneet varat käytettävä viimeisen kokouksen
päättämällä tavalla johonkin 2 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä hyödyttävään tarkoitukseen tai
luovutettava varat Jytylle.
3. Purkamispäätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä jäsenyhdistyksen kokouksessa vähintään
neljäviidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa. Kokousten
väliajan on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.
25 §
MUIDEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN
Muissa suhteissa noudatetaan Jytyn sääntöjä ja päätöksiä sekä yhdistyslakia.